Pelastuslain mukaan taloyhtiön pitää laatia taloyhtiön pelastussuunnitelma.
Vastuu talosuojelun järjestämisestä ja toteuttamisesta on taloyhtiön hallituksella, isännöitsijällä, suojelujohtajalla ja hänen apulaisellaan sekä myös kaikilla asukkailla. Väestönsuojalla varustetussa talossa myös väestönsuojan hoitaja ja hänen apulaisensa ovat osaltaan vastuussa talosuojelujärjestelyistä.
Asukkaiden velvollisuus on:
- tutustua jaettuun ohjeistukseen
- noudattaa talokohtaisia ja yleisiä turvallisuusohjeita
- osata hälyttää apua
- osata auttaa loukkaantuneita
- osata toimia oikein tulipalotilanteessa
- tietää lähimmän suojapaikan sijainnin
- tuntea yleinen vaaramerkki ja sen edellyttämät toimenpiteet
- osata suojautua kotiinsa
- varautua selviytymään asunnossaan useamman vuorokauden ajan erilaisten häiriötilanteiden varalta
PALAVIEN NESTEIDEN JA KAASUJEN SÄILYTTÄMINEN
Asuinhuoneistoissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 25 litraa. Nestekaasua saa säilyttää asuinhuoneistossa 25 kiloa. Muita palavia kaasuja ei asuinhuoneistossa saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 °C, saa säilyttää asuinhuoneistossa enintään 50 litraa.
Edellä mainittujen aineiden säilyttäminen asuinhuoneistossa ei kuitenkaan ole suositeltavaa, vaikka lainsäädäntö antaakin siihen mahdollisuuden.
Palavia kaasuja tai nesteitä ei saa säilyttää yhteisissä kellari- tai ullakkotiloissa, jotka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen.
PALOVAROITTIMET
Pelastuslaki edellyttää asunnon varustamista palovaroittimella ja tarvittaessa useammalla. Vaatimus koskee myös vapaa-ajan asuntoja.
Vastuu palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnossa pitämisestä on asunnossa asuvalla, riippumatta siitä asuuko omistus- tai vuokra-asunnossa.
Palovaroitin ilmoittaa pariston loppumisesta lyhyin äänimerkein vähintään muutaman päivän ajan. Suositeltavinta on vaihtaa paristo vuosittain esim. aina 112- päivänä, joka on 11. helmikuuta.
TAVAROIDEN SÄILYTTÄMINEN PORRASKÄYTÄVISSÄ TAI KIINTEISTÖN MUISSA YLEISISSÄ TILOISSA
Porraskäytävissä tai kiinteistön muiden yleisten tilojen käytävillä ei saa paloturvallisuussyistä säilyttää mitään tavaroita ja pelastustiet tulee säilyttää vapaina. Paloturvamääräysten mukaan lastenvaunuja tms. ei saa säilyttää porrashuoneissa, koska vaunut saattavat haitata pelastushenkilöstön pelastustoimia ja ihmisten poistumista rakennuksesta.
ALKUSAMMUTUSVÄLINEET
Jokaisessa asunnossa tulee olla sammutuspeite ja mielellään myös sammutin.
KODINKONEIDEN PUHDISTUS JA TELEVISION SULKEMINEN
Palovaaran minimoimiseksi asukkaiden tulee puhdistaa kylmäkojeiden taustat ja jäähdytyssäleiköt vähintään kerran vuodessa. Myös televisioiden ja muiden elektroniikkalaitteiden säännöllisestä puhdistuksesta ja erityisesti jäähdytysilma-aukkojen puhdistamisesta ja vapaana pitämisestä tulee huolehtia.
Muistakaa sulkea televisionne päävirtakytkimestä, eikä ainoastaan kaukosäätimestä!
KYNTTILÄT
Huomioithan ystävällisesti kynttilöiden poltossa seuraavat yksinkertaiset ohjeet.
- Valvo palavia kynttilöitä jatkuvasti
- Huolehdi, että kynttilän alla on palamaton astia tai alusta. Erityisesti tuikut voivat muodostaa todellisen vaaratekijän, jos useita tuikkuja poltetaan yhtenä ryppäänä. Syttyessään ne muodostavat nopeasti allaspalon, jossa tuikut palavat yhdellä suurella liekillä. Tällaista paloa on erittäin hankala sammuttaa. Tämän vuoksi tuikkujen väliiin pitää jättää !tarpeeksi tilaa, vähintään 5 senttimetriä.
- Älä polta kynttilöitä liian lähellä verhoja
- Älä polta ulkotulia parvekkeella. Pelastusviranomaisten tietojen mukaan Suomessa on ollut lukuisia tapauksia, joissa tuuli on tarttunut keventyneeseen ulkotuleen tai kynttilään ja heilauttanut sen talon ulkoseinän viereen.
- Älä sammuta kynttiläpaloa vedellä, vaan tukahduttamalla, esim. sammutuspeitteellä
Käyttämällä takalukitusta ja varmuuslukkoa samanaikaisesti saa asunnolle lähes 100-prosenttisen murtosuojan. Lukitusturvaa voi täydentää rakoraudoilla, saranatapeilla sekä ovisilmällä ja varmuusketjulla.
Jos huomaat, että:
- johonkin taloyhtiön tilaan on murtauduttu
- ulko-ovi ei sulkeudu
- taloyhtiön tiloissa liikkuu epämääräisiä henkilöitä (ja tässä tapauksessa myös poliisille)
ilmoita viipymättä asiasta huoltoyhtiölle tai isännöitsijätoimistoon.
Muistutamme kaikkia osakkaita siitä, että taloyhtiön kiinteistön täysarvovakuutus ei kata huoneistoon lisättyjä erityisrakenteita tai tavanomaisesta tasosta poikkeavia ja normaaleja kalliimpia rakenteita. Vakuutuksemme ei myöskään korvaa poissa-asumisen kuluja mahdollisessa asunnon asumiskelvottomuustilanteessa.
Kaikilla osakkailla ja asukkaille tulee siis olla oma kotivakuutus. Vakuutuksessa kannattaa mainita poikkeavat materiaalit, jolloin vakuutusturva yhdessä yhtiön vakuutuksen kanssa on riittävä.
Vesivahinkojen ehkäisyssä tärkeää on:
- ettei jätä astian- tai pyykinpesukonetta toimimaan ilman valvontaa
- sulkea hana, kun ei käytä pesukonetta
- ettei huuhtele viemäriin sinne kuulumatonta tavaraa
- puhdistaa lattiakaivot säännöllisesti
- astianpesukoneiden tai keittiöihin sijoitettujen pesukoneiden alle on syytä asentaa vuotovesikaukalo
Huomioinette siis, että pesukoneista ja astianpesukoneista on aina katkaistava vesisyöttö sulkuhanasta kun laitteet eivät ole käytössä. Suuren vahinkoriskin johdosta koneita ei myös koskaan saa jättää käymään asuntoon yksin. Koneita käytettäessä tulee asukkaan aina olla itse jatkuvasti paikalle, jotta esim. mahdolliset letkujen halkeamiset tulevat välittömästi huomatuiksi.
Pesukoneiden poistoletkun tulee olla asennettuna siten, että letku ei pääse lattialle. Irralliset asennukset pesun yhteydessä esim. WC:n reunaan ovat todellinen riski. Letkun hypätessä paikaltaan pääsee vesi jatkuvalla syötöllä tulvimaan lattialle, tällaisista tapauksista on aiheutunut todella huomattavia vesivahinkoja.
Autoilijoita pyydetään aina pitämään kiinteistölle johtavat tiet sekä tontin sisäiset tiet vapaina siten, että kaikissa tilanteissa pelastusajoneuvojen liikkuminen kiinteistöllä on mahdollista.
Tavallisimpia kodeissa syntyviä ongelmajätteitä ovat loisteputket, nappiparistot, ladattavat nikkeli-kadmium-paristot, lääkkeet, elohopeakuumemittarit, lyijyakut, käytetyt voiteluöljyt, maalit, liimat, lakat, kyllästysaineet, liuottimet (esim. tärpätti, tinneri, tolueeni), torjunta- ja kasvinsuojeluaineet, hapot ja emäkset. Nämä ovat erityisen haitallisia ihmiselle pieninäkin määrinä. Ongelmajätteitä ei saa laittaa sekajätteen joukkoon, viemäriin eikä poltettavaksi.
Helsingissä ongelmajätteiden keräyksestä huolehtii Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Ongelma-, hyöty- ja sekajätteitä voi toimittaa Helsingissä Kivikon tai Konalan Sortti-asemille, huoltoasemilla oleviin ongelmajätekontteihin tai huoltoasemien keräyspisteisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla kiertävät keväisin ja syksyisin kotitalouksien ongelmajätteitä ja metalliromua keräävät autot.
Lisätietoa ongelmajätteiden ja metalliromun keräämisestä sekä keräysautojen aikatauluista saa HSY:n www-sivuilta
8.1 TOIMINTA SAIRAUSKOHTAUKSESSA
Selvitä mitä on tapahtunut
Onko potilas kaatunut, pyörtynyt, kouristellut?
Onko silminnäkijöitä?
Jaa seuraavat tehtävät, jos auttajia on enemmän.
Tarkista potilaan tila
Tarkista onko potilas heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistamalla?
Tarkista hengitys
Jos potilas ei herää, tarkista hengitys:
aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja koeta tuntuuko ilmavirtausta. Potilaan kasvojen sinerrys on merkki hengityksen estymisestä tai loppumisesta.
Siirrä oikeaan asentoon
Käännä tajuton potilas kylkiasentoon.
Ojenna päätä taakse, jotta hengitys pääsee kulkemaan esteettä.
Tee hätäilmoitus
Heti kun olet selvittänyt potilaan tilan ja havainnut, että kyseessä on hätätilanne, soita numeroon 112 ja kerro:
- mitä on tapahtunut
- mitä potilas valittaa
- mitä hän juuri sillä hetkellä tekee.
Tarkkaile
Jos havaitset potilaan tilassa muutoksia ennen pelastuslaitoksen yksikön saapumista, soita uudelleen numeroon 112.
Opasta
Järjestä opastus ja esteetön kulku potilaan luokse.
Kerro
Kerro pelastuslaitoksen henkilöstölle mitä on tapahtunut, miten potilaan tila on kehittynyt ja onko potilaalle annettu ensiapua.
8.2 TOIMINTA VESIVAHINKOTILANTEESSA
Selvitä etukäteen veden pääsulun / huoneistosi sulun sijainti
Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähkö.
Tyrehdytä vuoto esimerkiksi sulkemalla veden pääsulku ja minimoi vesivahingot.
Ilmoita asiasta
- huoltomiehelle
- suojelujohtajalle
- tai isännöitsijälle
Tarvittaessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
Selvitä vesivaaran aiheuttaja
Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se
Pyri estämään veden pääsy rakennukseen säkityksin, muovipeitteitä käyttämällä tai johtamalla vesi poispäin
Hälytä tarvittaessa lisäapua
8.3 TOIMINTA SÄHKÖKATKOSTILANTEESSA
Varmista, ettei hisseihin ole jäänyt ihmisiä.
Tarkista sähkökatkoksen syy ja mahdollisuus palata normaaliin sähkön saantiin.
Tiedota tilanteesta ihmisille ja kehota varovaisuuteen, mikäli kynttilöitä käytetään.
Poikkeusoloissa erityisesti vältä kynttilöiden käyttöä
8.4 TOIMINTA TULIPALOTILANTEESSA
Jos tulipalo syttyy tilassa, jossa itse olet, toimi seuraavasti tai jaa seuraavat tehtävät auttajia ollessa
useita
Pelasta välittömässä vaarassa olevat
Sulje ovet estääksesi savun ja palon leviämistä
Hälytä palokunta soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112
Sammuta, jos palo on pieni eikä savua vielä ole
Varoita niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa
Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen sekä kerro välittömästi paloviranomaiselle onko ihmisiä vaarassa ja jo suoritetut toimenpiteet
Varmista, että kaikki ovat päässeet kokoontumispaikalle.
Poistumaan kehotetut (eivät välittömässä vaarassa olevat) sulkevat koneet ja laitteet, ikkunat sekä kaikki ovet ja poistuvat ennalta määrätylle kokoontumispaikalle.
Kerrostalopaloissa savu- ja palokaasut pääsevät usein leviämään porraskäytävään täyttäen sen kokonaan näkyväisyyden jäädessä vain muutamaan kymmeneen senttimetriin. Savu on lisäksi erittäin myrkyllistä, jonka hengittäminen aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti.
Jos palo on muualla ja porraskäytävässä on savua, toimi seuraavasti
Jää asuntoon ja ole rauhallinen.
Kerrostaloissa jokainen asunto on tehty omaksi palo-osastokseen (”palolokero”), josta palon nopea leviäminen toiseen asuntoon on estetty rakenteellisin toimenpitein.
Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, asuntoon jääminen ei.
Mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja herätä huomiota huutamalla, vilkuttamalla valoja, heiluttamalla jotain näkyvää, voit myös soittaa numeroon 112 ja kertoa tarkan osoitteen missä olet.
Laske varmuuden vuoksi vettä ammeeseen tai lavuaareihin.
Jos asuntoon alkaa tulla savua ovien raoista, postiluukusta tai ilmanvaihtoventtiileistä, tuuleta ja tiivistä vuotokohdat kosteilla tekstiileillä.
Jos asunnon ovi alkaa kuumeta, jäähdytä sitä vedellä.
Jos liekit lyövät asunnon ikkunoihin, siirrä helposti syttyvät tavarat pois niiden läheisyydestä.
Noudata palomiesten antamia ohjeita.
8.5 TOIMINTA YLEISEN VAARAMERKIN YHTEYDESSÄ
Suojaudu sisätiloihin, poikkeusoloissa välittömästi suojatiloihin.
Pysäytä ilmastointi.
Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne.
Kuuntele ja noudata radiosta viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita.
Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi.
8.6 TOIMINTA KAASUVAARATILANTEESSA
Kaasuvaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä lisäohjeita annetaan radion ja TV:n välityksellä.
Kaasuvaaratilanteessa toimitaan kuten aina yleisen vaaramerkin jälkeen
Suojaudu sisätiloihin talon ylempiin kerroksiin.
Kellariin ja normaaliolojen käytössä olevaan väestönsuojaan ei pidä mennä, koska se ei ole tiivis (sulkutilassa).
Pysäytä ilmastointi (ullakkoasunnot).
Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne.
Kuuntele ja noudata radiosta viran- omaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita.
Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi.
Pysy sisällä.
Toiminta ulkona kuullessasi yleisen vaaramerkin
- Pyri sisätiloihin.
- Jos et pääse sisälle kulje sivutuuleen poispäin arvioidusta onnettomuuspaikasta ja pyri korkeampaan maastokohtaan hengitä monikerroksisen kostutetun kankaan, hatun tai sammaleen läpi.
8.7 TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA
Säteilyvaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä lisäohjeita annetaan radion ja TV:n välityksellä.
Säteilyvaaratilanteessa
Suojaudu sisätiloihin.
Pysäytä ilmastointi.
Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne.
Rakennuksesta on pyrittävä tekemään mahdollisimman tiivis, ettei radioaktiivisia hiukkasia tai kaasuja tunkeutuisi sisälle. Tiivistämisessä tulee huomioida myös postiluukun, ilmastointi- ja savuhormien sekä kaikkien muiden rakojen ja aukkojen tukkiminen. Tiivistämiseen voi käyttää muovipusseja tai –kalvoa, teippiä ja tiivistemassoja.
Kuuntele ja noudata radiosta viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita.
Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi.
Nauti joditabletit ainoastaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.
Jos on pakko mennä ulos, käytä hengityssuojainta ja tiivistä pukua.
9.1 KOTIVARA
Kotivara tarkoittaa sitä, että perhe ylläpitää harkitusti pientä ruokavarastoa, esimerkiksi jakelun yllättävän katkeamisen tai saasteonnettomuuden varalta. Jakelun katketessa kauppojen varastot tyhjenevät nopeasti eikä täydennystä saa tavalliseen tapaan.
Kotivaraa kierrätetään niin, että vanhimmat tavarat syödään ja tilalle hankintaan uutta ennen kuin mikään menee käyttökelvottomaksi.
Kotivaraa pidetään monipuolisena myös siten, ettei olla pelkästään jääkaapissa ja pakastimessa säilyvän ruoan varassa, sillä joihinkin häiriötilanteisiin liittyy sähkökatkoksia. Sähkö- ja kaasukatkokset edellyttävät myös mahdollisuutta valmistaa aterioita kuumentamatta.
Tositilanteessa ruokatarpeiden käyttö suunnitellaan niin, että ensin syödään nopeasti pilaanttuvat aineet, kun taas parhaiten säilyvät säästetään viimeiseksi.
Kotivara suunnitellaan perheen välttämättömien tarpeiden ja tottumusten mukaan. Eräs esimerkki yhden henkilön 14 vuorokauden annoksesta käsittää:
- 1 kg maitojauhetta
- 2 kg lihasäilykkeitä
- 2,3 kg näkkileipää
- 1,2 kg aamiaishiutaleita
- 2 kg perunoita ja juureksia
- 0,7 kg hedelmiä ja marjoja
- 0,5 kg juustoa
- 0,5 kg voita tai muuta levitettä
- kahvia
- teetä
- suolaa
- mausteita
- monivitamiinivalmisteita
Joditabletit säteilylaskeuman varalta ja lääkkeet voidaan myös liittää kotivaraan
9.2 MUU TALOUSKOHTAINEN SUOJELUMATERIAALI
Suojautumista varten kotona pitäisi edellisten lisäksi olla
- paristoilla toimiva radio sekä varaparistoja
- teippiä ikkunoiden, ovien ja muiden rakojen tiivistämiseen
- ensiapuvälineet
- muovipusseja elintarvikkeiden suojaamista varten
- perheenjäsenille suoja- tai sadeasut kumisaappaineen ja suojakäsineineen
- muovisäkkejä jätteitä varten
Palovaroittimen käyttö
- Palovaroitin on lain mukaan oltava jokaisessa asunnossa.
- Palovaroittimen hankinta ja kunnossapito on asukkaan vastuulla.
- Mikäli asunnossasi ei vielä ole palovaroitinta, niin hanki sellainen heti.
- Asenna palovaroitin aina kattoon. Seinälle asennettu palovaroitin ei hälytä alkavasta tulipalosta riittävän aikaisessa vaiheessa.
- Testaa palovaroitin laitteessa olevasta painikkeesta kerran kuukaudessa.
- Muista vaihtaa palovaroittimen paristo säännöllisesti (vuosittain), sillä toimimattomasta varoittimesta ei ole hyötyä. Palovaroitin ilmoittaa pariston loppumisesta säännöllisin lyhyin varoitusäänin.
Yleisimmät palojen syttymissyyt
Helsingissä menehtyy tulipaloissa keskimäärin noin yksi ihminen kuukaudessa. Helsingin rakennuspaloista noin kaksi kolmesta tapahtuu asuinrakennuksissa. Yleisin syttymissyy on irtaimisto.
Yleisimmät syttymissyyt ovat:
- tulitikku tai muu vastaava tulentekoväline eli mm. lasten tulitikkuleikit tai muuten tahallisesti sytytetyt palot
- savuke tai muu tupakka-aine eli mm. pudonnut savuke on sytyttänyt irtaimiston tai tuhkakuppi on tyhjennetty roskapussiin
- sähkön tai sähkölaitteiden aiheuttamat palot eli television, pesukoneen, valaisimien, lieden ja muiden kodinkoneiden aiheuttamat palot
- tulisijojen ja kynttilöiden käyttäminen
Yleisimpien syttymissyiden lisäksi pyykin kuivaus saunassa aiheuttaa vuosittain Helsingissä
kymmenkunta tulipaloa.
Estä tuhopoltot
Tahallaan sytytettyjä paloja on noin kolmasosa tulipaloista. Jotta tuhopolttaja ei pääse yllättämään, kannattaa pitää kutsumattomat vieraat loitolla porraskäytävistä. Myös kellarit, ullakot, liiterit, autotalli, jätekatokset ja muut tilat on syytä lukita.
Irtonaiset tavarat ovat oivallista sytykemateriaalia tuhopolttajalle. Lain mukaan uloskäytävillä sekä ullakoide, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Myöskään helposti syttyvää materiaalia tia muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa. Kaikille jätteille on myös oltava omat säilytyspaikkansa sekä sisällä, että ulkona.
Valitse sammusväline palon mukaan
Puu, kangas, paperi ja sisustusmateriaali
– sammutusjauhe tai vesi
Sähkölaite
– sammutusjauhe, sammutuspeite
Rasvapalo
– kattilan kansi, sammutusjauhe tai -peite
Sammutuspeite
Sammuspeite soveltuu muun muassa keittiöön rasvapalojen ja olohuoneeseen televisiopalon varalle. Sillä voidaan tukahduttaa pienehköjä tulipaloja ja sammuttaa syttyneet vaatteet. Sammutuspeite on edullinen alkusammutusväline ja sitä voidaan käyttää myös hätäpaarina. Sammutuspeite sammutuspeite kiinnitetään seinään näkyvälle paikalle, jotta sen saa oikeaoppisesti ja nopeasti pois pussista eikä ole kadoksissa.
Paksu ja tiivis matto, huopa tai sammutuspeite on usein nopeimmin saatavilla oleva alkusammutusväline kotona. On paljon järkevämpää ja nopeampaa tukahduttaa palo heti maton avulla kuin rynnätä keittiöön hakemaan vettä, sillä tuli leviää uskomattoman nopeasti.
(09) 10023 terveysneuvonta – vastaa aina
Terveysneuvonta palveluun (09) 10023 voi soittaa aina kun tarvitset tietoa terveyspalveluista tai sairauksien hoito-ohjeita. (09) 10023 vastaa joka päivä 24 h, ammattitaidolla ja luottamuksellisesti. Puhelun hinta on operaattorin perimä maksu + paikallispuhelun hinta. Puhelusta ei peritä erillistä palvelumaksua. Terveyspalvelun hoitajat ovat kokeneita sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia ja palvelua annetaan myös ruotsiksi ja englanniksi.
Onko tämä vakavaa, tarvitaanko lääkäriä vai auttaako lepo?
- Voit kysyä erilaisia hoito-ohjeita ja neuvoa, kun sairastut tai lapsesi tai omaisesi on sairaana.
- Saat tietoa ja neuvoja terveydestä, sairauksista, lääkityksistä, matkailijan rokotteista, hoidosta, tutkimuksista tai valmistautumisesta tutkimuksiin ja hoitoon.
- Soita aina kun et tiedä, mikä on sinun oma terveysasemasi,tai pohdit pitäisikö hakeutua jonkun vaivan tai sairauden vuoksi hoitoon ja minne hoitoon tulisi hakeutua. Terveysneuvonta ohjaa sinut oikeaan hoitopaikkaan myös päivystysaikaan.
- Terveysneuvonta vastaa kotihoitoa koskeviin tiedusteluihin erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin terveysasemat ovat kiinni.
- Numerosta välitetään helsinkiläisille myös tarvittaessa lääkäri kotikäynnille vaikeaan mielenterveyden kriisiin joutuneille sekä vanhuksille, vammaisille ja muuten huonokuntoisille, joiden hoitopaikkaan pääsy itsenäisesti on kohtuuttomasti vaikeutunut – edellyttäen, että potilaan vaiva pystytään kotiolosuhteissa hoitamaan. Arvion tekee hoitaja, puhelussa saatujen tietojen perusteella.
Palveluiden hyödyt:
- 10023 vastaa aina 24 h vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä
- soittoon vastataan nopeasti ja neuvot annetaan laadukkaasti, henkilökohtaisesti ja ammattitaidolla
- keskustelemalla arvioidaan tilanne ja ohjataan kerralla oikeaan hoitopaikkaan
- oikealla neuvonnalla voi välttää käynnin terveysasemalle
- palvelu vapauttaa terveysasemien hoitohenkilökunnan aikaa asiakkaiden palvelemiseen hoitopisteissä
Lisätietoja terveysneuvonnan toiminnasta voit kysyä suoraan puhelinnumerosta (09) 10023.